1. Tess. 1:10, απο vai ἐκ

 

Verbin ρουμαι yhteydessä prepositiota εκ käytetään silloin, kun jo ollaan tilassa tai paikassa, josta otetaan pois.

Huomautan, että tarkastelen prepositioiden merkitystä nimenomaan verbin ρουμαι yhteydessä. On tunnettua, että kyseisillä prepositioilla ei aina ole haluttu painottaa niiden vivahde-eroja. Esimerkiksi kuolleista heräämisestä Matteus käyttää ἀπὸ-prepositiota, Markus ἐκ. Tosin samastakin asiasta voidaan puhua eri painotuksella

Preposition ἐκ ja verbin ρουμαι käytöstä otamme alkuun esimerkin Vanhan testamentin* kohdasta, jossa Jumala lupaa vapauttaa Israelin orjuudesta, "ῥύσομαι ὑμᾶς ἐκ τῆς δουλείας", Moos. 6:6. Tässä ei puhuta välttymiseltä tulevalta orjuudelta, vaan pelastumisesta orjuudesta, jossa he olivat. Jos kyse olisi pelastamisesta orjuuteen joutumiselta preposition ἐκ sijasta käytettäisiin prepositiota ἀπὸ, kuten esimerkiksi jakeessa Room. 15:31.

1. Tess. 1:10. καὶ ἀναμένειν τὸν υἱὸν αὐτοῦ ἐκ τῶν οὐρανῶν, ὃν ἤγειρεν ἐκ τῶν νεκρῶν, Ἰησοῦν τὸν ῥυόμενον ἡμᾶς ἐκ τῆς ὀργῆς τῆς ἐρχομένης. Tuleva viha voi viitata kirjoittamisajan lähitulevaisuuteen tai yhtä hyvin vaikkapa "lopun aikaan".  Jae ei sisällä ilmoitusta siitä, että seurakunta temmataan pois ennen tulevaa vihaa. Prepositon ἐκ käyttäminen prepositon ἀπὸ sijasta voi viitata siihen, että viha tulee kohtaamaan uskovia, josta heidät sitten pelastetaan.  Seurakunta onkin historian aikana toistamiseen kohdannut raivoavaa vihaa, jopa marttyyrikuolemiin asti. Paholaisen ja ihmisen viha ei kuitenkaan vie voittoa tulevaisuudessakaan, vaan uskova pelastetaan siihen jouduttuaan (ἐκ). Jumalan viha puolestaan tulee vain niiden osaksi, jotka eivät tottele totuutta (Room.2:8). 

1. Tess. 2:2 antaa esimerkin uskovan kokemasta vihasta. Siitä ei välttynyt Paavali, emmekä välty mekään. Ennustus ahdistuksiin joutumisesta on myös kohdassa 1. Tess. 3:3,4. Sama luku lupaa pelastuksen ahdistukseen joutuneille Herran tulemuksessa! 1. Tess. 3:13.

  

Kol. 1:13

ὃς ἐρρύσατο ἡμᾶς ἐκ τῆς ἐξουσίας τοῦ σκότους καὶ μετέστησεν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ υἱοῦ τῆς ἀγάπης αὐτοῦ,

Olimme pimeyden vallassa, josta (ἐκ) meidät pelastettiin. Meitä ei pelastettu tuolloin joutumasta pimeyden valtaan, vaan pelastettiin sieltä, jossa jo oltiin.

 

Room. 7:24

ταλαίπωρος ἐγὼ ἄνθρωπος· τίς με ῥύσεται ἐκ τοῦ σώματος τοῦ θανάτου τούτου;

Paavali oli kuoleman ruumiissa, josta hän halusi pelastua. Paavali ei haikaillut, ettei joutuisi kuoleman ruumiiseen, koska oli jo siihen joutunut. 

2. Tim. 4:17:ssa Paavali kertoi pelastuneensa jalopeuran kidasta (και ερρυσθην εκ στοματος λεοντος) eli Aleksanterin tekemistä pahoista teoista (jae 14). Tässä hän käyttää luonnollisesti prepositiota ἐκ. 

Prepositota απο käytetään, kun on kyse asiasta tai paikasta, johon joutumiselta toivotaan varjeltuvan.                                                                                                                                                  Paavali puhuu ilkivallasta, jonka kohteelta luotti pelastuvansa. Niinpä  ἀπὸ-preposition käyttämin tässä oli luontevaa. ἐκ olisi viitannut siihen, että hän joutuisi ilkivallan kohteeksi, mutta hänet pelastettaisiin sen vallasta. 2. Tim. 4:18  

Room. 15:31                                                                                                                                             ἵνα ῥυσθῶ ἀπὸ τῶν ἀπειθούντων ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ καὶ ἡ διακονία μου ἡ εἰς Ἰερουσαλὴμ εὐπρόσδεκτος τοῖς ἁγίοις γένηται. Paavali pyysi rukousta, että pelastuisi joutumasta uskottomien käsiin. Jos Paavali puhuisi tilanteesta, jossa hän jo oli uskottomien käsissä, prepositio olisi ἐκ, ei ἀπὸ.

ρουμαι -verbi esiintyy Raamatussa 17 kertaa. Antamani esimerkit osoittavat, että prepositioiden εκ ja απο avulla voidaan osoittaa onko kyse ennalta pelastamisesta joutumasta johonkin paikkaan tai tilanteeseen, vai onko kyse sieltä pois pääsemisestä, kun siihen on jo jouduttu.

απο ja  ἐκ koineen kreikassa yleensä

Koineen kreikassa  α̇πo viittaa ulkopuolelta tai etäältä poistumiseen, ε̇κ jonkin sisäpuolelta tai ytimestä poistumiseen.

LISÄKSI

Fariseukset ja saddukeukset pakenivat tulevaista vihaa, απο της μελλουσης οργης

ιδων δε πολλους των φαρισαιων και σαδδουκαιων ερχομενους επι το βαπτισμα αυτου ειπεν αυτοις γεννηματα εχιδνων τις υπεδειξεν υμιν φυγειν απο της μελλουσης οργης. Matt. 3:7

απο etuliitteenä

Pietari puhuu pelastumisesta turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, käyttäen sanaa αποφευγω. Pelkkä φευγω merkitsisi pakenemista, mutta etuliite απ korostaa sitä, että uskovan ei tule edes joutua turmelukseen. Sanaa  αποφευγω ei voisi käyttää ilmaisemaan varjeltumista vihan tai ahdistuksen ajasta, koska siitä varjelemista Raamattu ei lupaa.

Paltaan vielä kohtaan 1. Tess. 1:10. Prepositio ἐκ esiintyy jakeessa kolme kertaa, sanojen taivaat, kuolleet ja viha yhteydessä. Jeesus siis on kirjaimellisesti taivaissa, josta hän tulee luoksemme, ja hän oli kirjaimellisesti kuollut, josta hän nousi. Uskovat joutuvat yhtä lailla kirjaimellisesti vihaan, josta heidät pelastetaan. Vihan päivä

*Septuaginta, VT:n kreikankielinen käännös